Voit ladata Keksijän ABC:n pdf-tiedostona.

Mitä tehdä kun uskot tehneesi keksinnön

Tutustu oheiseen muistilistaan: 

• Mieti, minkä ongelman idea tai keksintö ratkaisee, miten siitä tehdään tuote tai palvelukonsepti ja kuka sitä tarvitsee.
• Arvioi idean etuja, ajankohtaisuutta ja markkinakelpoisuutta.
• Arvioi teknistä ratkaisua, toimivuutta, taloudellisuutta, kustannuksia ja rahoitusta sekä valmistusmahdollisuuksia. Vertaa ideaasi myös markkinoilla jo oleviin kilpailijoihin. 
• Selvitä keksintösi uutuus ja patentoitavuus tai muu suojattavuus.
• Älä esittele keksintöäsi julkisesti messuilla, tapahtumissa, tiedotusvälineissä tai julkaisuissa, ennen kuin olet selvittänyt, kannattaako sille hakea teollisoikeudellista suojaa, esim. patenttia. 
• Jos ideasi perustuu keksintöön, selvitä, oletko varmasti sen omistaja. Onko se työsuhdekeksintö? Kuuluuko se korkeakoulukeksintölain piiriin?
• Mieti, haluatko perustaa oman yrityksen vai myydä oikeudet ideaasi tai keksintöösi pohjautuvaan tuotteeseen. 
• Mieti, kuka vastaisi ideasi kehittämisestä. 
• Mieti, miten hoitaisit ideaasi pohjautuvan tuotteen tai palvelun myynnin ja markkinoinnin.
• Ota yhteyttä neuvonta-, arviointi- ja rahoitusorganisaatioihin. 
• Käytä salassapitosopimuksia

Lähde: www.keksintosaatio.fi  sekä Suomen Keksijäin Keskusliitto Keke ry.

Miten suojaan keksintöni?

Patentti, hyödyllisyysmalli, mallisuoja ja tavaramerkki ovat teollisoikeuksia, joiden avulla keksijä voi saada kilpailuetua itselleen. Teollisoikeuksilla tarkoitetaan yksinoikeuksia, joilla suojataan keksintöjä, tavaroiden ja palveluiden tunnuksina käytettäviä merkkejä sekä muun muassa tavaran ulkomuotoa sillä maantieteellisellä alueella, jossa suojaa haetaan. Tehokkaimman suojan saa käyttämällä eri suojamuotoja joustavasti yhdessä. Keksinnön voi suojata patentilla ja/tai hyödyllisyysmallilla jos se täyttää uutuuden ja keksinnöllisyyden yms. ehdot. Mallioikeus suojaa itse tuotteen tai sen osan ulkomuotoa. Tavaramerkki on tunnusmerkki (sana, kuvio tai niiden yhdistelmä), joka erottaa yrityksen valmistamat tai tuottamat tavarat ja palvelut muiden yritysten vastaavista. Tavaramerkki toimii markkinoilla eräänlaisena erottamisvälineenä.

Teollisoikeudellisia suojavaihtoehtoja ovat

• patentti
• hyödyllisyysmalli
• mallioikeus
• tavaramerkki.
  

Oman työn tuloksia voi suojata myös tekijänoikeus. Tekijänoikeudella suojataan henkistä luomistyötä, kuten kirjallisia tai taiteellisia teoksia. Tekijänoikeus antaa tekijälle yksinoikeuden määrätä teoksesta valmistamalla siitä kappaleita ja saattamalla se yleisön saataviin.

Teollisoikeudet

• patentti
• hyödyllisyysmalli
• mallisuoja
• tavaramerkki
• toiminimi

Lähde: www.keksintosaatio.fi

Teollisoikeuksien rekisteröinnit haetaan Suomessa Patentti- ja rekisterihallituksesta (PRH). PRH on toiminut vuodesta 2005 myös PCT viranomaisena, joten myös kansainvälisten suojausten hakeminen käy viraston kautta. PRH:n verkkosivuilta löytyy lisätietoja, ohjeistusta ja hakumenettelytietoja kaikista teollisoikeuksista sekä hyödyllisiä linkkejä.

Patentti- ja rekisterihallitus

Linkit PRH:n tietokantasivuille:

http://www.prh.fi/fi/patentit/julkaisut.html

Tavaramerkkitietokanta:
http://www.prh.fi/fi/tavaramerkit/tavaramerkkitietokannat.html

Perustiedot suomalaisista mallioikeuksista:
http://www.prh.fi/fi/mallioikeudet/mallinetti.html

Patenttitietokannat:
http://www.prh.fi/fi/patentit/julkaisut.html

Perustiedot suomalaista hyödyllisyysmalleista
http://www.prh.fi/fi/hyodyllisyysmallit/hymanetti.html

Patenttiluokitus

European Patent Office (EPO) Euroopan patenttitoimisto
http://www.epo.org/

WIPO World Intellectual Property Organization
http://www.wipo.int/portal/index.html.en

Patenttilainsäädäntöä PRH
http://www.prh.fi/fi/patentit/lainsaadantoa.html

Lainsäädäntöä löytyy myös www.finlex.fi

Valituslautakunta: tietyissä tapauksissa PRH:n päätöksiin voi hakea muutosta.
http://www.prh.fi/fi/prh_palvelut_ja_tietoa_prhsta/tietoa_prhsta/valituslautakunta.html

Patentti

Patentti on kielto-oikeus. Patentin haltijalla on oikeus kieltää muilta patenttinsa mukaisen keksinnön ammattimainen hyväksikäyttö. Ammattimaista hyväksikäyttöä on mm. patentoidun tuotteen valmistus, myynti, käyttö tai maahantuonti tai patentoidun menetelmän käytön (tarkemmin patenttilain 3§).

Patentoitavan keksinnön on oltava uusi, keksinnöllinen ja teollisesti käyttökelpoinen. Omaa keksintöä ei tule julkistaa ennen patentin hakemista. Hakemispäivä on ratkaiseva raja. Kaikki, mikä on tullut tunnetuksi ennen sitä missä päin maailmaa tahansa, voi muodostaa esteen keksinnön patentoinnille.

Ideaa ei voi patentoida. Vain keksintö voidaan patentoida. Keksintö on patentoitavuuden ehto ja patentin kohde, konkreettinen toteutus, laite, tuote, menetelmä esimerkiksi tuotteen valmistamiseksi tai jonkun tuotteen uusi käyttö. Patentti on alueellisesti rajallinen. Se on voimassa niissä maissa, joissa patentti on haettu ja saatu. Patentti on voimassa rajoitetun ajan, yleensä korkeintaan 20 vuotta hakemuksen tekemispäivästä. Jotta patentti pysyisi voimassa, siitä on maksettava vuotuiset ylläpitomaksut (vuosimaksut).

Patenttihakemus tehdään patenttiviranomaiselle, joka Suomessa on Patentti- ja rekisterihallitus. Hakemus tehdään kirjallisesti. Patenttihakemuksen keskimääräinen käsittelyaika PRH:ssa on noin 2-2,5 vuotta. Kun patentti myönnetään, se tulee taannehtivasti voimaan hakemuspäivästä alkaen. Jos joku loukkaa tänä aikana (ehdollinen suoja-aika) sittemmin myönnettävää patenttia, häneltä voi vaatia korvausta loukkauksesta. Suomessa myönnetty patentti on voimassa vain Suomessa.

Patentin haku ulkomaille

Ulkomaiset patenttihakemukset voidaan tehdä joko suoraan kunkin maan patenttivirastoon tai kansainvälisen patentinhakujärjestelmän (PCT-järjestelmä) tai eurooppalaisen patentinhakujärjestelmän (EPC-järjestelmä) kautta.

Kansainvälinen patenttihakemus (PCT-hakemus)
Kansainvälinen patentinhakujärjestelmä on nimensä mukaisesti vain hakujärjestelmä. Sen tulos ei ole kansainvälinen patentti tai maailmanpatentti, vaan joukko kansallisia patentteja.

Järjestelmä perustuu kansainväliseen sopimukseen, Patent Coopration Treaty , joka tuli voimaan vuonna 1978. Sopimukseen on tällä hetkellä liittynyt lähes 140 maata.

PCT-järjestelmän pääajatuksena on, että yhdellä hakemuksella voidaan saada patenttihakemus vireille kaikissa sopimukseen liittyneissä maissa. Ei siis tarvitse vielä etuoikeusvuoden lopussa tietää tarkkaan, missä maissa haluaa tai tarvitsee patentin. PCT-järjestelmällä saa miettimisaikaa 30 kk suomalaisen ensihakemuksen tekemispäivästä. Silloin jo ehkä tietää, miten hyvin keksintö menee kaupaksi ja missä kaikkialla patentin tarvitsee.

Eurooppapatenttihakemus (EPC)

Eurooppapatenttihakemuksella voi saada patentin 30 Euroopan maahan. Hakemuksen käsittelee ja patentin myöntää Euroopan patenttivirasto. Hakemuksessa nimetään ne sopimusvaltiot ja laajennusvaltiot (extension states), joissa patentti halutaan. Myöntämisen jälkeen patentti saatetaan voimaan nimetyissä maissa. Se tapahtuu toimittamalla käännös myönnetystä patentista kunkin maan virastoon ko. valtiossa hyväksytyllä kielellä. Voimaansaattamisen jälkeen eurooppapatentti on kuin kansallinen patentti.

Eurooppapatentti perustuu Euroopan patenttisopimukseen (European Patent Convention, EPC), joka tuli voimaan 1977. Sopimukseen on liittynyt 27 valtiota ja 4 valtiota on tehnyt erillissopimuksen (ns. extension states) eurooppapatenttien ulottamisesta koskemaan myös niitä.

Patent Prosecution Highway PPH

Patent Prosecution Highway on kahden kansallisen patenttiviraston välinen sopimus, joka mahdollistaa patentin hakijoille nopeamman ja tehokkaamman väylän saada vastaava patentti toisessa PPH-sopimuksen allekirjoittaneista virastoista. PPH mahdollistaa myös virastojen välisen tietojen vaihdon, joten päällekkäinen tutkimustyö vähenee ja patenttien laatu kasvaa.

Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) on aloittanut Patent Prosecution Highway (PPH) -yhteistyöprojekteja Japanin, Yhdysvaltojen, Korean tasavallan ja Unkarin patenttivirastojen kanssa. PPH-sopimukset mahdollistavat tietojen vaihdon virastojen välillä ja patenttihakemusten nopeamman käsittelyn. Sopimusten ansiosta suomalaisen patentin hakija voi saada nopeutetun käsittelyn kyseisissä patenttivirastoissa, jos niihin tehtävän vastaavan patenttihakemuksen vaatimukset on jo hyväksytty PRH:ssa.

Pilottisopimus Japanin kanssa astui voimaan 20. huhtikuuta 2009 ja se on voimassa maaliskuun 2011 loppuun asti, jonka jälkeen päätetään sopimuksen jatkosta. USA:n patentti- ja tavaramerkkiviraston kanssa vuoden pilottikausi alkoi 6. heinäkuuta 2009. Korean tasavallan ja Unkarin patenttivirastojen kanssa PPH-yhteistyö on alkanut 4.1.2010.

Hyödyllisyysmalli

Rekisteröity yksinoikeus keksinnön ammattimaiseen hyväksikäyttöön laissa määrätyin edellytyksin. Ammattimaista hyväksikäyttöä määritelty tarkemmin hyödyllisyysmallilain 3§:ssä. Hyödyllisyysmalli on voimassa niissä maissa, joissa sitä on haettu ja se on saatu. Hyödyllisyysmalli on voimassa rajoitetun ajan, yleensä korkeintaan 10 vuotta hakemuksen tekemispäivästä. Suomessa hyödyllisyysmallin myöntää Patentti- ja rekisterihallitus.

Hyödyllisyysmallioikeuden voi saada esineen muotona, rakenteena tai niiden yhdistelmänä toteutuvaan tekniseen ratkaisuun, jota voidaan käyttää teollisesti kuin myös kemiallisiin yhdisteisiin, ravinto- ja lääkeaineisiin sekä mikrobiologisiin keksintöihin. Hyödyllisyysmallioikeus voidaan saada vain sellaiseen keksintöön, joka on uusi ja joka eroaa selvästi kaikesta ennen rekisteröinnin hakemispäivää tunnetuksi tulleesta. Uutuuden vaatimus on ehdoton. Keksintö eroaa selvästi ennestään tunnetuista ratkaisuista silloin, kun se ei ole itsestään selvä keskitason ammattimiehelle.

Hyödyllisyysmallilainsäädäntöä: http://www.prh.fi/fi/hyodyllisyysmallit/lainsaadanto.html
Lakitietoa myös: www.finlex.fi

Mallisuoja

Mallioikeudella tarkoitetaan suojamuotoa, jolla suojataan uutta muotoilua mm. jäljittelyä vastaan. Mallioikeuden rekisteröinti Patentti- ja rekisterihallituksessa antaa tietyin poikkeuksin yksinoikeuden mallin hyväksikäyttöön Suomessa siten, että muut eivät voi käyttää mallia hyväkseen ilman mallioikeuden haltijan suostumusta.

Mallioikeudellisen suojan kohteena on tuotteen tai sen osan ulkomuoto. Malli suojaa siis muotoilua. Suojan kohteena voivat olla arkisetkin esineet, kuten esimerkiksi kirjahylly, solmio, sämpylä, graafinen symboli tai jopa hampurilaispaikan interiööri. Tämän lisäksi on mahdollista suojata tuotteen irrottamaton osa eli esimerkiksi kankaan kuvio tai kahvikupin korva. Suojan kohteen tulee kuitenkin aina olla konkreettinen tavara, joten suojaa ei voida myöntää esimerkiksi nestemäisille aineille, erilaisille suunnitelmille tai ideoille.

Mallioikeus voidaan myöntää, jos malli on uusi ja yksilöllinen. Mallia pidetään uutena, jos samanlainen malli ei ole tullut julkiseksi ennen hakemuksen tekemispäivää. Poikkeuksena tästä on ns. armonaika, joka tarkoittaa sitä, että mallia on mahdollista käyttää vuoden ajan ennen sen rekisteröintiä ilman, että uutuus menetetään.

Mallioikeuslaki-ja asetus löytyvät PRH:n mallisoikeussivuilta http://www.prh.fi/fi/mallioikeudet.html sekä www.finlex.fi

Tavaramerkki

Tavara- tai tuotemerkki suojataan rekisteröimällä se Patentti- ja rekisterihallituksessa. Tällöin saa yksinoikeuden merkin käyttämiseen tavaran tai palvelun tunnuksena Suomessa. Yksinoikeus tarkoittaa sitä, että vain rekisteröinnin haltija saa käyttää kyseistä tavaramerkkiä elinkeinotoiminnassaan ja hän voi tarvittaessa kieltää muita käyttämästä merkkiään tai siihen sekoitettavissa olevaa toista merkkiä.

Tavaramerkki voi olla esimerkiksi sana tai kuvio tai niiden yhdistelmä. Se voi olla myös iskulause, kirjainyhdistelmä tai vaikka äänimerkki tai jokin muu graafisesti esitettävissä oleva merkki.

Toiminimi

Yksinoikeuden toiminimeen voi saada joko rekisteröimällä tai vakiinnuttamalla sen. Yksinoikeus rekisteröityyn toiminimeen sisältää sen, että toinen elinkeinonharjoittaja ei saa tässä maassa käyttää sellaiseen toiminimeen
sekoitettavissa olevaa toiminimeä, ellei näytetä, että toiminimen haltija ei saata kärsiä siitä vahinkoa. Vakiintumiseen perustuva yksinoikeus toiminimeen sisältää sen, että toinen elinkeinonharjoittaja ei saa sillä alueella, jolla toiminimi on vakiintunut, käyttää siihen sekoitettavissa olevaa toiminimeä (Toiminimilaki 3 §).

Rekisteröinti on helpoin tapa saada yksinoikeus toiminimeen. Kahta samanlaista nimeä ei rekisteröidä. Ei myöskään nimiä, jotka toimivat samankaltaisella alalla, ja jotka ovat niin samanlaiset, että ne ovat sekoitettavissa toisiinsa. Jos yritys käyttää tiettyä toiminimeä niin kauan ja laajasti, että se yleisesti yhdistetään kyseiseen yritykseen, nimi saattaa saada suojaa vakiintumisen perusteella alueella, jossa se on vakiintumisen kautta tullut tunnetuksi. Toiminimi katsotaan vakiintuneeksi, jos se on yleisesti tunnettu niiden keskuudessa, joihin elinkeinonharjoittajan toiminta suuntautuu (Toiminimilaki 2§3).

Linkkejä

Nordiska patent
http://www.nordiskapatent.se (pohjoismaisia patenttijulkaisuja)

Patentti- ja rekisterihallitus
www.prh.fi

European Patent Office
http://www.epo.org

United States Patent and Trademark Office
http://www.uspto.gov

Office for Harmonization in the Internal Market OHIM
http://oami.europa.eu/ows/rw/pages/index.en.do

World Intellectual Property Organization (WIPO)
http://www.wipo.int/portal/index.html.en

Delphion
http://www.delphion.com
Delphion intellectual property network's patent search database helps businesses perform intellectual property

Espacenet
http://www.espacenet.com/index.en.htm
Europe's network of patent databases

IPR University Center - Immateriaalioikeusinstituutti
http://www.iprinfo.com/page.php?page_id=41

Rahoittajat

Finnvera
http://www.finnvera.fi 
Finnvera Oyj on Suomen valtion omistama erityisrahoitusyhtiö. Se tarjoaa asiakkailleen lainoja, takauksia, pääomasijoituksia ja vientitakuita. Finnvera on Suomen virallinen vientitakuulaitos, Export Credit Agency (ECA).

Sitra
http://www.sitra.fi
Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra on rahasto, jonka tehtävänä on edistää Suomen vakaata ja tasapainoista kehitystä, talouden kasvua sekä Suomen kansainvälistä kilpailukykyä ja yhteistyötä.

Suomen pääomasijoitusyhdistys ry
http://www.fvca.fi/?pageid=15&newsid=101

Suomen Teollisuussijoitus Oy
http://www.teollisuussijoitus.fi

ELY-keskus
http://www.ely-keskus.fi
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Tekes
www.tekes.fi
Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus

Kilpailut ja apurahat

IIDA-ideakilpailu
http://hermiayrityskehitys.fi/iida/index.php?sivu=home&hl=fi
IIDA ideakilpailu on vuosittain järjestettävä TTY:n, TAY:n ja TAMK:n opiskelijoille ja henkilökunnalle suunnattu avoin ideakilpailu.

INNOSUOMI
http://www.innosuomi.fi/fi.html
Suomalaisen innovatiivisuuden edistämishanke

Runar Bäckströmin säätiö
http://www.runarbackstrominsaatio.fi
Runar Bäckströmin Säätiön tarkoituksena on rohkaista ja edistää suomalaista keksintötoimintaa ja yrittäjyyttä.

Tutki-Kokeile-Kehitä
http://www.tek.fi/index.php?id=428
Tutki-Kokeile-Kehitä -kilpailu on tarkoitettu kaikille luonnontieteestä ja tekniikasta kiinnostuneille 6 - 20-vuotiaille nuorille.

Venture Cup
http://web.venturecup.fi
Venture Cup liiketoimintasuunnitelmakilpailu on lopetettu, mutta kaikki liiketoiminnan suunnitteluun liittyvä tukimateriaali on käytettävissäsi maksutta Venture Cupin kotisivuilla toistaiseksi liiketoimintasuunnitelmakilpailun päätyttyäkin.

Muita linkkejä

Elinkeinoelämän keskusliitto EK
http://www.ek.fi/www/fi/index.php  

EK:n innovaatioasiat
http://www.ek.fi/www/fi/innovaatiot/index.php  

Finpro
http://www.finpro.fi/fi-fi/finpro/  Kansainvälistymiseen liittyvät palvelut

Keksintösäätiö
http://www.keksintosaatio.fi

Keskuskauppakamari
http://www.keskuskauppakamari.fi

Otaniemi Technology Hub
http://www.otaniemi.fi/portal

PKT-säätiö
http://www.pkt.fi

Suomen Keksijäin Keskusliitto Keke ry
http://kekery.fi

Suomen Standardisoimisliitto SFS ry
http://www.sfs.fi

Suomen Teknologiakeskusten Liitto TEKEL
http://www.tekel.fi

Suomen Yrittäjät
http://www.yrittajat.fi

Työ- ja elinkeinoministeriö
http://www.tem.fi

Verohallinto
http://www.vero.fi  (hakusana keksijä)

Valtion teknillinen tutkimuskeskus VTT
http://www.vtt.fi

Yritys-Suomi
http://www.yrityssuomi.fi